Hevonhierakka
Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 60–120 cm. Varsi haaraton kukintoon asti.
Kukka: Säteittäinen, pieni, noin 2–3 mm, kaksineuvoinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kehäkiehkuran lehdet pieniä, taakäänteisiä. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet pyöreän munuaismaisia, pituuttaan leveämpiä, herttatyvisiä, ehytlaitaisia tai hieman nyhälaitaisia ja yleensä nystermättömiä. Joskus yhden lehden keskisuoni pitkänystermäinen. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen. Kukkaperän nivelkohta tyvipuolella. Kukat kiehkuroina, kukinto kerrannaisterttu.
Lehdet: Ruusukelehdet pitkäruotisia, alapinnan suonista karvaisia. Lehtilapa enintään neljä kertaa leveytensä pituinen, pitkulaisen puikea–soikea, tylpähkö–suippotyvinen, reunoilta poimuinen. Ruoti noin lavan mittainen. Varsilehdet kierteisesti. Korvaketuppi kalvomainen ja risareunainen.
Hedelmä: Hedelmäverhiö nystermätön (joskus yhdessä liuskassa pieni nystermä), pituuttaan leveämpi. Hedelmä ruskea, terävästi kolmisärmäinen, kiiltävä, 3 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka: Viljelykset, tienvarret, rannat, puutarhat ja kaatopaikat.
Kukinta: Heinä–syyskuu.
Voikukka
- Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Sikurikasvit – Cichorioideae (aiemmin Sikurikasvit – Cichoriaceae)
- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Pääjuuri pystysuora, yleensä erittäin vahva.
- Korkeus: 10–50 cm. Usein monivartinen, varsi haaraton, lehdetön, ontto, pehmeä vana. Runsaasti maitiaisnestettä.
- Kukka: Kukat muodostavat n. 2–3 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat keltaisia (laitimmaiset usein ulkopinnalta harmaa- tai punajuovaisia), kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 2 riviä, sisemmät samanpituisia, pystyjä, ulommat lyhyempiä, tav. siirottavia–alaspäisiä. Mykerö yksittäin vanan kärjessä.
- Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodillisia–ruodittomia. Lapa tav. suikea–kapean vastapuikea (joskus tasasoukka), laita vaihtelevasti pariliuskainen (joskus lähes ehyt).
- Hedelmä: Kapean vastapuikea, nystermäinen, 3–6 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä varren päässä hapsihaivenia.
- Kasvupaikka: Usein ihmistoiminnan piirissä, kuten niityillä, pientareilla ja joutomailla. Myös rannoilla ja kosteikoissa.
- Kukinta: Touko–heinäkuu. (Voi kukkia vielä myöhään syksyllä.)
Kirjopillike
- Heimo: Huulikukkaiskasvit — Lamiaceae (Labiatae)
- Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
- Korkeus: 20–80 cm. Varsi haarova, nivelkohdista turvonnut, 4-särmäinen, tyveltä, nivelkohdista ja särmistä usein sinipunainen, pääasiassa särmiä myöten karheakarvainen, nystykarvaton.
- Kukka: Teriö vastakohtainen, vaaleankeltainen, harvoin valkoinen tai punertava, 20–35 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen (noin 2 kertaa verhiön pituinen), karvainen. Ylähuuli kupera; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sinipunainen, tyvellä 2 nystyä. Verhiö kellomainen, 5-liuskainen, liuskat jäykkiä, otakärkisiä. Heteitä 4, joista 2 lyhyttä ja 2 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto alaosasta pitkä-, yläosasta tiheävälinen, lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama tähkämäinen ryhmä varren ja haarojen päissä.
- Lehdet: Vastakkain, ruodillisia. Lapa puikea, teräväkärkinen, sulkasuoninen, pinnanmyötäisesti karvainen, laidasta isohampainen. Kukinnon tukilehdet varsilehtien kaltaisia.
- Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset soikeita, litteitä, lähes sileitä, ruskeita.
- Kasvupaikka: Viljelykset, joutomaat, puutarhat, maakasat, metsänreunat, tienvarret.
- Kukinta: Heinä–syyskuu.
Pelto-ohdake
- Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Karhiaiskasvit – Carduoideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, kasvustoja muodostava.
- Korkeus: 40–120 cm. Varsi latvasta haarova, siipipalteeton, sileä, latvasta seittikarvainen, joskus tiheäpiikkinen (var. maritimum).
- Kukka: Kasvi enimmäkseen 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Kukat muodostavat 1,5–2,5 cm pitkiä kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Hedekasvien mykeröt pyöreämpiä ja lyhyempiä kuin emikasvien. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat vaalean purppuranpunaisia, torvimaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto soikea, kehtosuomut pystyjä, kärjestä lyhytpiikkisiä, hieman seittikarvaisia, usein sinipunertavia. Mykeröt yksittäin latvahaarojen kärjissä tai harsun huiskilomaisena ryhmänä.
- Lehdet: Kierteisesti, tav. ruodittomia, hieman sepiviä. Lapa suikea, pariliuskainen–hampainen (joskus ehytlaitainen), aaltolaitainen, paksu, piikkinen, tav. päältä kalju, alta huopakarvainen.
- Hedelmä: Litistynyt, sileä, kellanruskea, 3–4 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä rengaspaksunnos ja sulkahaivenia.
- Kasvupaikka: Hiekkaiset merenrannat, pellot, kesannot, pientareet, ratapihat, ojat, joutomaat, maakasat, avohakkuut, kaatopaikat.
- Kukinta: Heinä–syyskuu.
Peltovalvatti
- Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Sikurikasvit – Cichorioideae (aiemmin Sikurikasvit – Cichoriaceae)
- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juuristo laaja, vaakasuora, kellanruskea.
- Korkeus: 40–150 cm. Varsi tav. haaraton, nystykarvainen, ontto. Maitiaisnestettä runsaasti.
- Kukka: Kukat muodostavat 4–5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat kullankeltaisia, kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomut nystykarvaisia. Mykeröt huiskilomaisena ryhmänä.
- Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet ruodillisia, ruoti kourumainen, palteinen, varsilehdet ruodittomia, sepiviä, pyöreähköt tyviliuskat ympäröivät vartta. Lapa yleensä pariliuskainen, liuskat tyveä kohti kääntyneet, joskus jokseenkin liuskaton (var. maritimus), kalju, kiiltävän sinivihreä, joskus möyheä (var. maritimus), laita epäsäännöllisen hammas–nirhalaitainen, hienopiikkinen.
- Hedelmä: Litteä, särmikäs, kyhmyharjuinen, tummanruskea tai valkoinen–kellertävä (var. maritimus), 2,5–3 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä hapsihaivenia.
- Kasvupaikka: Pellot, heinänurmet, puutarhat, pihat, maakasat, joutomaat, tienvarret, venerannat, kivikkoiset merenrannat, rantaniityt, levävallit, luodot.
- Kukinta: Heinä–elokuu.
Piharatamo
Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 5–30 cm. Varsi lehdetön, kaarevatyvinen–suora, liereä–hieman särmikäs, sitkeä, taipuisa vana.
Kukka: Teriö säteittäinen, kellanruskea, pieni, yhdislehtinen, 4-liuskainen; liuskat kalvomaisia, tylppäkärkisiä, n. 1 mm pitkiä. Verhiö 4-liuskainen. Heteitä 4, palhot pitkiä, ponnet aluksi sinipunaisia, myöhemmin ruskeita. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto tiheä, kapean lieriömäinen tähkä.
Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodillisia. Lapa puikea–soikea, tav. pyöreähkö–herttatyvinen, ehytlaitainen–hampainen, miltei kalju, silposuoninen, paksu, tummanvihreä.
Hedelmä: Soikea, sileä, harmahtava kota, joka aukeaa kansimaisesti.
Kasvupaikka: Pihat, nurmikot, tienvarret, pientareet, polut, pellot, laitumet, joutomaat, rannat.
Kukinta: Heinä–syyskuu.
Peltosaunio
Nimi myös: Saunakukka
Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Asterikasvit – Asteroideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
Korkeus: 20–80 cm
. Yleensä 1-vartinen. Varsi pysty–koheneva, haarova, kalju, vihreä.
Kukka: Kukat muodostavat tav. 3–5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä matalaan kolmihampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomut keskenään eripituisia, 1–1,5 mm leveitä, vaaleanruskea–valkolaitaisia. Mykeröpohjus kekomainen, täyteinen. Mykeröitä 1–20 huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia. Lapa 2–3 kerta pariliuskainen (–lehdykkäinen), kalju, liuskat (tai lehdykät) pitkiä, rihmamaisen kapeita, otakärkisiä.
Hedelmä: Litteähkö, harjuinen pähkylä, jossa 2 pyöreää–kulmikasta öljytäplää, kärjessä joskus vähäinen, kalvomainen rengas.
Kasvupaikka: Pellot, kesannot, nurmikot, joutomaat, tienvarret, pihat, puutarhat.
Kukinta: Kesä–lokakuu.
Jauhosavikka
Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
(aiemmin Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
Korkeus: Tavallisesti 10–100 cm. Varsi pysty, kova, yleensä haaroittunut ja punajuovainen.
Kukka: Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä vihreä, säteittäinen, n. 2 mm leveä, jauhoisia (rakkokarvaisia), köliselkäisiä kehälehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdistyvinen, 2-luottinen. Hyvin pienet, lähes perättömät kukat terttuja muodostavina sykerökimppuina.
Lehdet: Kierteisesti, likaisen harmaanvihreitä, vinoneliömäisiä tai kolmiomaisia ja alapinnalta jauhoisia. Lehden laita niukka- ja tylppähampainen. Ylälehdet ehytlaitaisia.
Hedelmä: Kehälehtien ympäröimä pähkylä. Siemen musta(nruskea), litteä.
Kasvupaikka: Pellot, pihat, tienvarret ja joutomaat.
Kukinta: Kesä–syyskuu.
Niittyleinikki
Heimo: Leinikkikasvit – Ranunculaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, pystyhkö.
Korkeus: 5–100 cm. Varsi pysty, monihaarainen, karvainen.
Kukka: Teriö säteittäinen, kullankeltainen, 12–25 mm leveä; terälehtiä 5, verholehtiä pidempiä. Verholehtiä 5, teriönmyötäisiä, karvaisia. Kukkapohjus kalju. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu, viuhkomainen, 1–20-kukkainen, kukkaperät sileitä.
Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet pitkä–lyhytruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Tyvilehtien lapa pyöreähkö, 3–5(–9)-liuskainen, liuskat vaihtelevasti toistamiseen liuskaisia–hampaisia, teräväkärkisiä. Varsilehtien lapa 3-liuskainen, liuskat ehyitä–epäsäännöllisesti isohampaisia.
Hedelmä: Kalju, 2–3,5 mm pitkä pähkylä, kärjessä 0,2–0,8 mm pitkä, suora–käyrä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
Kasvupaikka: Niityt, tienvarret, pientareet, pihat, tuoreet metsät, lehdot, korvet, jokivarret, järvenrannat, tunturiniityt.
Kukinta: Kesä–syyskuu.
Peltovillakko
Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Asterikasvit – Asteroideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
Korkeus: 20–40 cm. Varsi haaraton–epäsäännöllisesti haarova, särmikäs, tav. turpeahko, tav.
niukkakarvainen–kalju, alhaalta usein punasävyinen. Tuoksuton.
Kukka: Kukat muodostavat 4–5 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia mykeröjä. Mykerön kukat keltaisia, laitakukat tav. puuttuvat (harvoin kielimäisiä, pian alaspäin kääntyviä), kehräkukat torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto lieriömäinen, kehtosuomuja 1 rivi, suikeita, tav. kaljuja, kalvolaitaisia, vihreitä, mustakärkisiä; ulkosuomuja kehdon tyvellä 8–10, pieniä, kolmiomaisen suikeita, näkyvästi mustakärkisiä. Mykeröt tiheän huiskilomaisena ryhmänä.
Lehdet: Kierteisesti, alemmat lyhytruotisia, ylemmät ruodittomia, sepiviä. Lapa pariliuskainen, paksuhko, tav. kiiltävä, harvakarvainen–kalju, liuskat hammaslaitaisia.
Hedelmä: Lieriömäinen, harjuinen, uurteita myöten karvainen, tummanruskea, 1,5–2 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä helposti irtoavia, valkeita hapsihaivenia.
Kasvupaikka: Viljelymaat, pihat, puutarhat, kukkapenkit, maakasat, joutomaat, tienvarret, merenrannat.
Kukinta: Kesä–lokakuu.
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kasvit/
Lahko: Poales
