Maatalous on yksi riskialttiimmista ammateista. Oikeat työtavat, kunnossa olevat tilat ja laitteet, työntekijän hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä ammattitaito vähentävät tapaturmariskiä. Tieto eläinten käyttäytymisestä ja tilannetaju yllättävissä vaiheissa vähentävät myös onnettomuuksia.
Terveys:
Maatalousyrittäjän työssä tarvitaan monenlaista osaamista. Työ on itsenäistä, joskus myös yksinäistä. Siksi työssä viihtymiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat syynä lähes joka toiseen ja mielenterveyden häiriöt lähes joka kolmanteen maatalousyrittäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen. On tärkeää käyttää työterveyshuollon palveluita apuna työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Myös riittävä uni ja terveellinen ruokavalio auttavat terveenä pysymistä. Liikunta purkaa stressiä, joten sitä voisi suositella kaikille maatalousyrittäjille paljon. Ei pidä käyttää liikaa päihteitä ja lomista on otettava kaikki irti silloin kun niitä saa pidellä.
Turvallisuus:
Maatiloilla työskennellään monenlaisissa tehtävissä. Eri töissä on omat riskinsä. Toimivilla työvälineillä, ammattitaidolla ja työnsuunnittelulla riskejä voidaan vähentää.
koneiden käyttöön liittyy aina vaaroja. Liikkuvat osat, ulokkeet, terävät kulmat, kuumat pinnat, liukas alusta, kiire jne. aiheuttavat tapaturmia. Huono työasento, tärinä, melu, lämpötilavaihtelut ja vetoisuus rasittavat maatalousyrittäjää ja lisäävät siten tapaturma-alttiutta. Pitämällä koneiden kunnosta huolta, vähentyy työtapaturmienkin riski ja näin on taas lisätty työturvallisuutta.
Oikeanlainen vaatetus on tärkeää, navetalla on tärkeää olla saappaat, joissa olisi teräskärki, siltä varalta jos eläin polkee jalan päälle. Metsätöissä olisi hyvä olla metsurin vaatetus, raivuutöissä kypärä ja saappaat ovat tärkeät. Melutason noustessa kuulosuojaimet suojaavat kuulovaurioilta ja suojalasit suojaavat silmiä, silloin, kun tehdään jotain mikä voi vaurioittaa silmää. Hitsatessa hitsaushanskat ja kypärä ovat ehdottomat. Hengityssuojainta on tärkeää käyttää, jos ilmassa on pölyjä tai kaasuja ja niitä on saatavilla monia erilaisia.
Perhe:
Maatila on usein perheyritys. Puoliso on läheisin työkaveri, mukana yhtiökumppaneina voi olla muitakin sukulaisia. Monella maatilalla työnteossa auttavat myös lapset tai appivanhemmat. Menestyvän maatilan takana on muitakin ihmisiä kuin yrittäjä itse, sillä lähipiirin tuki, kannustus ja palaute muokkaavat sekä ihmistä että yritystä. Maatilayrityksessä perhe- ja työelämä menevät lomittain, mikä asettaa haasteita molemmille elämänalueille. Kun koti on työpaikka, ei ystäviä tai sukulaisia voi kutsua kylään milloin tahansa, eivätkä puolisoiden erimielisyydet jää kotioven taakse.
Maatilayrityksen ihmissuhteissa pätee sama sääntö kuin ihmissuhteissa muutoinkin: ihminen voi muuttaa vain itseään. Mutta koska vuorovaikutus on kaksisuuntaista, johtavat uudet vuorosanat uudenlaiseen reagointiin myös toisessa osapuolessa, älä siis odota muiden muuttumista, vaan tee aloite itse.
Ruuhkavuosina lapset ovat pieniä ja työtahti kova. Maatilalla on yleensä koettu sukupolvenvaihdos ja velkataakka investointeineen saattaa stressata. Parisuhdetta ja lapsiakin pitäisi jaksaa hoitaa. Haasteiden vastapainoksi lapset tuovat iloa ja jatkuvuutta elämään. Perhe-elämä on yrittäjälle voimanlähde.
Lapsien turvallisuudesta tulee erityisesti huolehtia maatilalla. Lapset haluavat usein pienestäpitäen osallistua tilan töihin, eivätkä tietenkään ymmärrä työn vaaroja, jonka takia vanhemmalla on suuri vastuu kertoa lapselle työn vaaroista ja pitää lasta silmällä. Lasta ei pidä koskaan jättää yksin koneiden ja eläimien läheisyyteen, mikäli pihassa tehdään esim. koneen korjaus töitä, olisi hyvä ilmoittaa aikuisille tai toiselle vanhemmalle tästä, että tiedettäisiin pitää lapset pois vaarallisista töistä. Lasten kanssa työskentely on mukavaa, mutta lapsia on pidettävä silmällä tarkoin.
Kuntoutus on yksi vaihtoehto, jolla voi pitää yllä toimintakykyään työssä, Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan henkilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.
Työterveyshuolto on toinen hyvä vaihtoehto, sen palveluita kannattaa hyödyntää ja sieltä kannattaa aina kysyä neuvoa terveyttä askarruttavissa kysymyksissä. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon palveluja saat sekä julkisilta että yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietoa julkisen työterveyshuollon järjestäjästä saat esimerkiksi oman kuntasi internet-sivuilta kohdasta terveydenhoito/työterveyshuolto. Yksityisistä voit kysyä paikallisista lääkärikeskuksista. Hyvinvointi on tärkein avain yrityksen toimivuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti