Vesitalous

Osa pelloista on salaojitettu, osassa ei ole ojia, koska ei ole tarvetta. Yksi pelto on avo ojitettu.

Työturvallisuuden huomiointi

Maatalous on yksi riskialttiimmista ammateista. Oikeat työtavat, kunnossa olevat tilat ja laitteet, työntekijän hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä ammattitaito vähentävät tapaturmariskiä. Tieto eläinten käyttäytymisestä ja tilannetaju yllättävissä vaiheissa vähentävät myös onnettomuuksia.


Terveys:


Maatalousyrittäjän työssä tarvitaan monenlaista osaamista. Työ on itsenäistä, joskus myös yksinäistä. Siksi työssä viihtymiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat syynä lähes joka toiseen ja mielenterveyden häiriöt lähes joka kolmanteen maatalousyrittäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen. On tärkeää käyttää työterveyshuollon palveluita apuna työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Myös riittävä uni ja terveellinen ruokavalio auttavat terveenä pysymistä. Liikunta purkaa stressiä, joten sitä voisi suositella kaikille maatalousyrittäjille paljon. Ei pidä käyttää liikaa päihteitä ja lomista on otettava kaikki irti silloin kun niitä saa pidellä.


Turvallisuus:


Maatiloilla työskennellään monenlaisissa tehtävissä. Eri töissä on omat riskinsä. Toimivilla työvälineillä, ammattitaidolla ja työnsuunnittelulla riskejä voidaan vähentää.


koneiden käyttöön liittyy aina vaaroja. Liikkuvat osat, ulokkeet, terävät kulmat, kuumat pinnat, liukas alusta, kiire jne. aiheuttavat tapaturmia. Huono työasento, tärinä, melu, lämpötilavaihtelut ja vetoisuus rasittavat maatalousyrittäjää ja lisäävät siten tapaturma-alttiutta. Pitämällä koneiden kunnosta huolta, vähentyy työtapaturmienkin riski ja näin on taas lisätty työturvallisuutta.


Oikeanlainen vaatetus on tärkeää, navetalla on tärkeää olla saappaat, joissa olisi teräskärki, siltä varalta jos eläin polkee jalan päälle. Metsätöissä olisi hyvä olla metsurin vaatetus, raivuutöissä kypärä ja saappaat ovat tärkeät. Melutason noustessa kuulosuojaimet suojaavat kuulovaurioilta ja suojalasit suojaavat silmiä, silloin, kun tehdään jotain mikä voi vaurioittaa silmää. Hitsatessa hitsaushanskat ja kypärä ovat ehdottomat. Hengityssuojainta on tärkeää käyttää, jos ilmassa on pölyjä tai kaasuja ja niitä on saatavilla monia erilaisia.


Perhe:


Maatila on usein perheyritys. Puoliso on läheisin työkaveri, mukana yhtiökumppaneina voi olla muitakin sukulaisia. Monella maatilalla työnteossa auttavat myös lapset tai appivanhemmat. Menestyvän maatilan takana on muitakin ihmisiä kuin yrittäjä itse, sillä lähipiirin tuki, kannustus ja palaute muokkaavat sekä ihmistä että yritystä. Maatilayrityksessä perhe- ja työelämä menevät lomittain, mikä asettaa haasteita molemmille elämänalueille. Kun koti on työpaikka, ei ystäviä tai sukulaisia voi kutsua kylään milloin tahansa, eivätkä puolisoiden erimielisyydet jää kotioven taakse.


Maatilayrityksen ihmissuhteissa pätee sama sääntö kuin ihmissuhteissa muutoinkin: ihminen voi muuttaa vain itseään. Mutta koska vuorovaikutus on kaksisuuntaista, johtavat uudet vuorosanat uudenlaiseen reagointiin myös toisessa osapuolessa, älä siis odota muiden muuttumista, vaan tee aloite itse.


Ruuhkavuosina lapset ovat pieniä ja työtahti kova. Maatilalla on yleensä koettu sukupolvenvaihdos ja velkataakka investointeineen saattaa stressata. Parisuhdetta ja lapsiakin pitäisi jaksaa hoitaa. Haasteiden vastapainoksi lapset tuovat iloa ja jatkuvuutta elämään. Perhe-elämä on yrittäjälle voimanlähde.

Lapsien turvallisuudesta tulee erityisesti huolehtia maatilalla. Lapset haluavat usein pienestäpitäen osallistua tilan töihin, eivätkä tietenkään ymmärrä työn vaaroja, jonka takia vanhemmalla on suuri vastuu kertoa lapselle työn vaaroista ja pitää lasta silmällä. Lasta ei pidä koskaan jättää yksin koneiden ja eläimien läheisyyteen, mikäli pihassa tehdään esim. koneen korjaus töitä, olisi hyvä ilmoittaa aikuisille tai toiselle vanhemmalle tästä, että tiedettäisiin pitää lapset pois vaarallisista töistä. Lasten kanssa työskentely on mukavaa, mutta lapsia on pidettävä silmällä tarkoin.

Toimintakyky:


Kuntoutus on yksi vaihtoehto, jolla voi pitää yllä toimintakykyään työssä, Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan henkilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.


Työterveyshuolto on toinen hyvä vaihtoehto, sen palveluita kannattaa hyödyntää ja sieltä kannattaa aina kysyä neuvoa terveyttä askarruttavissa kysymyksissä. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon palveluja saat sekä julkisilta että yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietoa julkisen työterveyshuollon järjestäjästä saat esimerkiksi oman kuntasi internet-sivuilta kohdasta terveydenhoito/työterveyshuolto. Yksityisistä voit kysyä paikallisista lääkärikeskuksista. Hyvinvointi on tärkein avain yrityksen toimivuuteen.

Oppimispäiväkirja

7.5.2015

Levitin pellon Y 2 apulantaa nurmipellolle, Läheaho 2, lohko 01445-A, Junkkari 700 apulannan levittimellä. Nostin apulantasäkin kuormaajalla levittimen yläpuolelle, jonka jälkeen revin säkin pohjan auki ja pussin sisältö oli helppo valuttaa levittimeen. Pellolla pyrin levittämään apulannan mahdollisimman tasaisesti, jottei peltoon tulisi kohtia joissa ei ole lannoitetta. Lannoitussää oli hyvä, puolipilvinen päivä.

Äestäminen 11.5.2015

Äestin pellon läheaho 1, lohko 01444-A rullakarhilla, pelto oli vielä vähän liian kostea äestykseen, mutta naapureiden takia pelto oli pakko äestää, koska paskanhajusta tulee valitusta ja äestämisen jälkeen paskan haju loppuu. Keli oli muutenkin kylmä ja pellot kuivuvat sen vuoksi todella hitaasti.

12.5.2015

Tänään on päästy ajamaan lietettä, pellot kantavat jotenkuten. Liete pumpataan säiliöstä lietevaunuun ja ajetaan nurmipelloille. Kuivapaska kuorittiin ensin pois säiliön päältä ja ajettiin auratuille pelloille ja sellaisille pelloille joille ei saa levittää lietettä, mutta kuivapaskaa saa. Keli on edelleen kylmä ja sateinen. Levitin lietettä heinäsuolle, joka on kooltaan 2,48ha ja lohko 01446-A.

Kylvöt suoritettiin kesäkuun alkupuolella. Ohraa kylvettiin lohkolle 01444-A, läheaho 1, 1,12 ha ja lohkolle 04777-A, Ravila 1, 2,34 ha. kauraa ja nurmen siementä lohkolle 01447-B, Kieräsuo, 2,10 ha. Puimaan päästään syyskuun alkupuolella, hiukan myöhemmin kuin viime vuonna. Satoa näyttää tulevan hyvin, lannoituksessa onnistuttiin, kuten myös lajikkeiden valinnassa ja töiden ajoituksessa.

Rehut tehdään kaksi kertaa kesän aikana, ensimmäinen rehu tehtiin kesäkuun lopulla ja toinen rehu elokuun lopulla. Ensimmäisen rehunteon aikaan kelit olivat kosteat, kun taas toisen rehunteon aikaan kelit suosivat, ei ollut sadetta. Elokuun lopulla tehtiin vielä kahden rehun lisäksi viisi kuormaa kytömaan 1,93ha pellolta, jossa olin itsekin mukana. Olin välimatkojen ajajana, eli vein kuormat pellolta laakasiilolle. Keli oli kuiva ja helteinen. Heinä oli kasvanut hyvin ja rehua tuli toivottu määrä, joten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valinnassa onnistuttiin, kuten myös töiden ajoittamisessa.

Puinti ajottui syyskuun ensimmäiselle viikolle, meillä ei ole puimuria, koska puinnit on hoitanut yleensä ulkopuolinen henkilö, joten siihen hommaan minä en päässyt osallistumaan, enkä omilta töiltäni olisi ehtinytkään. Jyvät säilöttiin hapottamalla.

Säilörehu:

Lohko 01445-A Läheaho 2, 1,62 ha
Lohko 01446-A Heinäsuo 2,48 ha
Lohko 01447-A Kieräsuo 2,90 ha
Lohko 01448-A Eerola, 1,79 ha
Lohko 03627-A Kytömaa 1,93 ha
Lohko 03992-A Pikkupelto 0,05 ha

Kuivaheinä:

Lohko 04374-A Otonpelto 2,97 ha

Laidun:

Lohko 04376-A Kotipuro allas 0,05 ha
Lohko 05093-B Kotipuro 6,33 ha

Luonnonhoitopellot:

Lohko 04739-A Kotipelto 1, 0,98 ha
Lohko 04741-A Kotipelto 3, 0,20 ha
Lohko 04742-A Koulupelto 0,13 ha
Lohko 04778-A  Ravila 2, 0,18 ha
Lohko 04785-A Ravila 3, 0,15 ha

Kestävän kehityksen mukainen toiminta peltotöissä

 Kerro peltojesi viljelyominaisuuksista. Pohdi kuinka voit pitää yllä tai parantaa pelloillasi hyvää maan rakennetta?

Pellot ovat pääasissa turvemaata ja hietamoreenia.

- Oikealla viljelykierrolla , 3-4 nurmea, 1-2 viljaa.

Viljelykierron tavoitteet:

• välttää maan väsyminen
• vähentää kasvinsuojeluongelmia
• välttää tuholaisten pesiytyminen
• vähentää rikkakasveja
• käyttää maan ravinnevarantoja tasapainoisesti

Kuinka voit arvioida ympäristöhaittoja tilallasi ja vähentää niitä kasvinviljelyssä?

Jos maassa on eroosiota, pyritään siihen saamaan kasvipeitteisyyttä. Ympäristöhaittoja voidaan vähentää asiallisella varastoinnilla ja käsittelyllä. Tarkentamalla lannoitusta voidaan yrittää vähentää ympäristöhaittoja. 

Uuden tukijärjestelmän vaikutukset tilallasi käytännön kasvinviljelytöihin?

Viljaa viljeltäessä viljan mukaan laitetaan kerääjäkasvia, joka kerää ravinteita. Kerääjäkasvi pidättää ravinteet pellossa.

"Kerääjäkasvi on pääkasvin kumppani, joka kylvetään varsinaisen viljelykasvin juureen sitomaan ja keräämään ravinteita ja möyhentämään maata. Esimerkiksi ohran juureen voidaan kylvää italianraiheinää, joka sitoo typpeä ja kuiva-ainetta peltoon.


Juuri päättyneen kehittämishankkeen tulokset osoittavat, että kerääjäkasvi pienentää lannoitekustannuksia, lisää pellon tuottoa ja parantaa maan rakennetta." - Maaseutumedia 30.10.2014